re:suomi – Vesa Haapala
(Paavo Haavikko)
(metodi: negaatio + ylikirjoitus)
Ja aina on palattava ja oltava kesken ja purettava paperiset liitokset
lennettävä kellariin muun roinan joukkoon,
aina palattava ja livettävä ylimääräinen askel parvekkeelta
ja kelattava se kuulu kuoleman filkka, jossa kaikki vaan uneksii
katselevansa elämää.
Puhutaan asioista jotka pysyy,
mutta tätä päin tahdon lentää,
alkaa matkan joka päättyy siinä missä alkaa
kun yksikään päivistä ei ole hyödytön:
rumimmat kukat työntyvät pengermään,
kieroin kanto halkaisee puunhakkaajan josta tahdoimme päästä, syyt huutavat:
jätä kuuma tungeksiva talo,
siellä tavarat sulavat paikoilleen, juuri siihen mihin ne jätit,
harva päivä ennallaan ja entisen kaltainen.
Teoreema II (Eeva-Liisa Manner)
(metodi: pastissi Björlingin tapaan)
Proosa olkoon, mutta runo on
työnnetään oven ali
virtaava joki, syvät pilviset talot,
hitaasti maatuvat metsät, huokuvat kujat,
hauraaksi kulunut varjon hiljaisuus, miten kirkas
ja niin suuri ja valkea, että se täyttää talon,
tai niin jäykkä että voi kuulla lapsen
pelokas kaiku, askel, joka tulee kaukaa
lapsi, kirje kun elämä on savun kulku tai elämän
ja hiljaa hämärä aurinko naulaa umpeen aution:
joka levottomuutta kuullaan, se herättäköön
vuorilla liukuvat varjot, tuulen ja pilvien kuva, kynnys,
oven, sinisen, huoneen mykkää
kovaa lämpöä hämäryyteen jäykkä ja kirkas varjo,
kirkas, kirkas päivä
Teoreema III (Eeva-Liisa Manner)
(metodi: yhdyssanat ja luettelot + lyyrinen jäsennys)
jokiproosa, oviruno, lapsikujat, kirjehiljaisuus, kaikuaskel, elämämetsät, kulkutalot:
kuvapilvien päivävarjo varjotaurinko kynnystuulenvuorilla
talon,
lapsen,
savun,
elämän,
ovensinisen,
huoneenaution
syväpilviset, mykkää, hitaastihuokuvat, kovaa,
hauraaksi kulunut, suuri valkea jäykkä,
kirkasvirtaava, hämärä, hiljaakirkas, pelokas,
hämäryyteen jäykkä, kirkas, kirkas,
on, on, olkoon, kuullaan, työnnetään,
herättäköön, naulaa
ali, miten, niin, miten, niin, kun umpeen
liukuvat
mutta, ja, ja, tai, ja, ja, tai,
ja, ja maatuvat
että se täyttää, että voi kuulla, joka tulee kaukaa
se joka
levottomuutta,
lämpöä